Torstaina kävin kävelylenkillä vasta iltasella.
Pikku-Neiti oli yökylässä ja nieli kaiken huomion ja suurimman osan energiasta.
Neiti on kerrassaan häkellyttävän energinen ja iloinen ja positiivinen. Suu ei ole mutrussa kuin satunnaisesti väsyn tai nälän iskiessä. Sanavarasto karttuu joka päivä ja jossain välissä tuntui siltä, että asunnossa on automaattikaiku, joka toistaa kaiken mitä sille sanotaan.
Salkkarit oli sopiva aika lähteä illalla kävelemään.
Suoraan kylän halki ja sillan poikki. Lenkki pohjoispuolella ja pikkuisen vielä eteläpuolellakin.
Kaikkiaan tunti ja vartti rivakkaa kävelyä.
Venyttelyä pihalla ja alkoi olla jo pimeää.