Tyttären uusi sänky saapui. Jummi jammi mikä talkoo saada 120 cm runkopatja kerrostalon toiseen kerrokseen. Kaksissa miehin Eskon kanssa se saatiin punnerrettua ja puuskutettua perille ja jalatkin kiinnitettyä. Komee sänky, kelpaa siinä tytön köllötellä.
Aamusella olin jo hyvissä ajoin vaimon käyttänyt lääkärissä ja apteekissa ja fysikaalista hoitoa varaamassa. Vaimon sairasloma jatkuu vielä ainakin kaksi viikkoa ja sitten katsotaan jatkoa.
Iltapäivän aluksi ehdin sitten kävelylenkille. Syksypäivä oli kuin morsian (silloin joskus).
Kaunis auringonpaiste, eikä nimeksikään tuulta.
Rivakkaa suoritusta noin tunnin verran ja sitten pikkuisen pohkeitten ja reisien venytystä. Eilinen kävely tuntui pohkeissa ja päätin vanhasta kokemuksesta, että pikku venyttelyyn on vastaisuudessa syytä käyttää hetkonen ja tarvittaessa vaikka toinenkin.
Mielessä oli, että voisi käydä illemmalla vaikka sienimaastoja tarkastelemassa. Jähtäväksi jää jaksanko ja viitsinkö.